Helmikuun blogi: Kun ajatukset hiljenevät ja musiikki alkaa

1.2.2026

Olen harrastanut kuorolaulua jo yli kolmekymmentä vuotta, eikä loppua näy. Voisi sanoa, että olen koukussa tähän harrastukseen. Miksi niin? Syitä on monia.

Elämässäni on ollut jaksoja, jolloin stressi on ollut voimakasta. Juuri niinä hetkinä kuoroharjoitukset muodostuivat korvaamattomaksi voimavaraksi: harjoitussalin ovella sain jättää päivän huolenaiheet taakseni. Vaativia teoksia työstettäessä on keskityttävä niin täysipainoisesti laulamiseen, ettei ajatuksille jää tilaa harhailla. Jos mieli karkaa muualle, ei yksinkertaisesti pysy muiden mukana – ja ehkä juuri siksi kuorossa laulaminen on niin puhdistavan rauhoittavaa.

Maailmalla kuorolaulun terveyshyödyistä tehdyissä tutkimuksissa tätä ilmiötä kuvattiin keskittyneen läsnäolon tilaksi, jossa laulaja suuntaa kaiken huomionsa hengitykseen, lihastyöhön, äänenmuodostukseen, nuottikuvaan, tahtien laskemiseen, yhteissointiin ja johtajan seuraamiseen. Keskittyneen läsnäolon tilaa on verrattu meditaatioon, sillä muu sisäinen häly saadaan tehokkaasti vaimennettua. Keho ja mieli ovat aktiivisesti tekemässä musiikkia. Yhdessä laulaminen laskee stressihormoneja (kortisoli) ja kohottaa oksitosiinitasoja rentouttaen ja vähentäen ahdistusta.  Kuorolaulu myös synkronoi hengitystä ja sykettä, ja lisää positiivisia tunnekokemuksia.

Kuorolaistemme ikähaitari on laaja – nuorista aikuisista kahdeksankymppisiin, eikä ikäeroa mielestäni varsinaisesti huomaa. Iän karttuessa myös taidot kasvavat, ja laulajan pää pysyy skarppina. Laulaminen on monialainen aivoharjoitus. Keskittynyt läsnäolo, hengityksen säätely, sointiin virittäytyminen ja eri kielien käyttäminen aktivoivat monipuolisesti aivoja, muistia ja tarkkaavaisuutta. Laulajan on samaan aikaan seurattava johtajaa ja nuottikuvaa, hengitettävä oikeissa paikoissa riittävällä teholla, laskettava rytmiä sekä oltava valmiina tempon ja äänenvoimakkuuden muutoksiin. Ei siis mikään ihme, että tutkimuksissa on havaittu kuorolaulun hidastavan aivojen ikääntymiseen liittyviä muutoksia ja tukevan tervettä ikääntymistä. Iäkkäät kuorolaulajat raportoivat parempaa elämänlaatua ja vähemmän vaikeuksia arjen toiminnoissa kuin ikätoverinsa.

Kuorossamme on laulajia monesta maasta. Musiikin kieli on yhteinen, vaikka äidinkieli ei sitä ole. Kuorolaulu tukee monikulttuurista ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Konserttikokemusta on vaikea selittää sellaiselle, joka ei sitä ole kokenut esiintyjän näkökulmasta. Yhteenkuuluvuuden tunne on todella suuri.

Sosiaalinen hyvinvointi on yksi kuorolaulun tärkeimmistä terveyshyödyistä. Fyysisellä tasolla kuorolaulajat kirjaimellisesti virittyvät toisiinsa, kun heidän hengityksensä ja sykkeensä synkronoituu laulamisen aikana lisäten sosiaalista ”me”-kokemusta. Ollaan samalla pulssilla.

Yhdessä laulaminen tekee elämästä parempaa. Sävel kerrallaan se palauttaa läsnäolon, voiman ja ilon, joita arki välillä kuluttaa.

Kati Kaskiala
Viva voxin 1. Altto

Omia ajatuksia tukemaan tutkin tutkimusraportteja näistä lähteistä:

https://www.ox.ac.uk/research/choir-singing-improves-health-happiness-%E2%80%93-and-perfect-icebreaker

https://www.interkultur.com/newsroom/world-of-voices/details/news/13-health-physical-mental-and-social-benefits-of-choir-singing/

https://academic.oup.com/eurpub/article/28/6/1035/5048001

https://www.psychologytoday.com/us/blog/evidence-based-living/202307/the-mental-health-benefits-of-singing-in-a-choir