Huhtikuun blogi: Muusikkona kuoron konsertissa

Orkesterimuusikkona, oboen soittajana, saan usein olla mukana kuorojen esityksissä, ja se on minulle aina erityinen kokemus. Paikkani on tavallisesti orkesterin takarivissä aivan laulajien edessä. Kuoron naisäänet, sopraano ja altto, ovat ympärilläni. Oboen ääniala asettuu samalle korkeudelle naisäänten kanssa, ja säveltäjät ovatkin käyttäneet oboeta ikään kuin ihmisäänen jatkeena. Soitin saa vahvistaa, kommentoida ja joskus lähes huomaamattomasti sulautua laululinjoihin. Parhaimmillaan oboen ja ihmisäänen yhdistelmä on niin tiivis, että raja soittimen ja laulajan välillä hämärtyy. Olen osa kuoron sointia. 

Kuorotyöskentelyssä minua kiehtoo myös pitkäjänteisyys. Kuoron harjoitukset kyseistä teosta varten ovat usein alkaneet jo kuukausia ennen kuin orkesteri astuu mukaan. Kun hyvissä ajoin ennen konserttipäivää kokoonnumme yhteen, kuorolla on jo valmiiksi harjoiteltuna teksti, fraasit ja musiikin perusajatus. Kuoronjohtajan ja kapellimestarin johdolla hiomme yksityiskohtia: rytmin yhteistä pulssia, sävelpuhtautta, dynamiikkaa ja yhteistä sointia. Mielestäni soittajien pitää tuntea teoksen teksti, jotta pystyisi soittimellaan “laulamaan mukana”. Herkkyys ja avoimet korvat ovat muusikon tärkeitä työvälineitä.

Kuoron ja orkesterin yhteisessä ohjelmistossa on paljon barokkimusiikin teoksia. Tunnetuimpia ja rakastetuimpia ovat varmasti G. F. Händelin Messias-oratorio ja J. S. Bachin Johannes- ja Matteus-passiot. Näin pääsiäisen aikaan teoksia pääsee kuulemaan lukuisissa konserteissa eri kirkoissa. Kirkko esityspaikkana on juhlava tila, siinä on oma tunnelmansa. Samalla kirkkosali voi olla myös vaativa ympäristö esiintyjille. Pitkä jälkikaiku pehmentää sointia, mutta saattaa hämärtää rytmistä tarkkuutta. Lisäksi laulajat ja soittajat voivat joutua sijoittumaan kauas toisistaan, jolloin toisten kuuleminen ei ole itsestään selvää. Kuoronjohtajalla ja kapellimestarilla onkin tässä ratkaiseva rooli: hän pitää kaiken hallinnassaan ja häneen voi luottaa. Harjoituksissa hän kokoaa kuoron ja orkesterin yhdeksi kokonaisuudeksi, ja johdattaa meidät kohti yhteistä ilmaisua.

Mikään konsertti ei ole täydellinen ilman yleisöä. Sieltä orkesterin takarivistä, kuorolaisten ympäröimänä, pystyn tuntemaan yleisön keskittyneen kuuntelemisen. Kuoro, orkesteri ja solistit kertovat tarinaa, joka on sävelletty juuri tälle kokoonpanolle. Musiikki syntyy siinä hetkessä, meidän kaikkien läsnäolosta. Juuri siksi elävä musiikki koskettaa niin syvästi. 

Tervetuloa mukaan yhteiselle matkalle musiikkiin!

Seidi Palonen

oboisti