Tammikuun blogi:Tutkimusmatkoilla kuoron kanssa

En tiedä liikkuivatko  Carl Ludvig Engelin (1778−1840) päässä erityisesti  musiikin vaatimukset, kun hän laati piirustuksiaan Helsingin tuomiokirkosta. Saksalainen  Engelhän oli palkattu suunnittelemaan Helsingille näyttävää keskustaa, ja tähän uusklassiseen empiretyyliin rakennettavaan kokonaisuuteen kuului myös kirkkorakennus.

Engel ei itse koskaan pystynyt todistamaan luomansa kirkkotilan toimivuutta: miten se käyttäytyy urkujen pauhatessa  tai kuorojen laulaessa, sillä hän ehti kuolla ennen suurtyönsä vihkimistä (1852).  Mutta näin yli 170 vuoden jälkeen kuorolaulaja ja konserttien kuuntelija voivat kyllä väittää, että hyvin tämä valtava tila kuljettaa musiikin ääntä ympäriinsä ja pehmentää sen kuulijan korvia hyväileväksi.

Olimme vuosia sitten laulamassa Berliner Domissa Benjamin Brittenin (1913−1976) War Requiemia (1962). Tämä poikkeuksellisen vaikuttava teos suorastaan nautti kirkon rakenteista ja tilasta.  Domin  98 metriä korkea kupoli pyöritti vaskien ja laulajien raivoisaa Dies Iraeta. Hetkittäin laulajasta tuntui, että Domin katto vapauttaa äänet taivaan tuuliin Berliinin ylle.

Mutta ei jää jälkeen tästä meidän tuomiokirkkommekaan.  Marraskuussa laulamassamme Antonin Dvořákin (1841−1904) Requiemissä (1890) patarumpujen saattelemat Lacrimosa-osan amenet kipusivat vaivatta  korkeuksiin. Kirkon 62 metriin kohoava kupoli suorastaan ahmaisi terävät ja iskevät äänet. Ja sitten hetken päästä alttojen ja tenoreiden pehmeät Pie Jesut laskeutuivat korinttilaisia pylväitä pitkin penkkirivien ylle.

Jokaisella kirkolla on oma tapansa liikuttaa ääntä. Kuorolainen laulaa aina osana näitä erilaisia tiloja, osana eri aikakausien kauneusihanteita ja rakentamisen tekniikoita. Kun tulette konserttiin Helsingin tuomiokirkkoon, tarkkailkaa kirkkotilan arkkitehtuuria ja sitä, miten se soi musiikin kanssa.

Tänä keväänä tällaisia tutkimusmatkoja voi tehdä yhdessä Viva Voxin kanssa esimerkiksi  29. maaliskuuta Dietrich Buxtehuden (1637−1707) Membra Jesu Nostrin (1680) parissa tai 12. huhtikuuta barokin superhittiä, Georg Friedrich Händelin (1685−1759) Messias-oratoriota (1741) kuunnellessa.

Näitä odoteltaessa: Hyvää uutta vuotta 2026!

Elise Tarkoma

kuorolainen